Tervetuloa lukemaan blogiani!

Ihan aluksi ja suoraan kerron, miksi minäkin, mielestäni ihan tavallinen kansalainen, aloitan blogikirjoittelun: Niin moni arkipäivän asia/ilmiö/tilanne/ herättää kysymyksiä, joihin haluan etsiä vastauksia. Ja on kuntavaalivuosi. Siispä lähden hakemaan vastauksia näin interaktiivisesti. Tervetuloa mukaan etsintämatkalle!

Ensimmäinen asia, joka herättää kysymyksiä, voi olla ehkä hieman yllättävä: Kenelle asuntoja olisi rakennettava Helsingissä? 

Nähdäkseni on joitakin perusasioita, joita jokainen ihminen tarvitsee rakentaessaan onnellista elämää. Esimerkiksi: toisia ihmisiä, ruokaa, terveyttä, työtä ja asunnon. Mutta miksi kaikilla ihmisillä ei ole Helsingissäkään edellytyksiä saada perusasioita kuntoon? Onko ihminen todellakin oman onnensa seppä?

Helsingin kaupungin asuntotilanne tuli itselleni ajankohtaiseksi joitakin vuosia sitten. Olin saanut kuulla, että joudun muuttaman kolmen kuukauden kuluttua pois työsuhdeasunnostani. Asuin yksin. Vein asuntohakemukseni kaupungin asuntotoimistoon siinä toivossa, että koska asuin yksin, saisin kaupungilta vuokra-asunnon. Olinhan maksanut kuuliaisesti veroja kaupungille jo useita vuosia. Toimistossa asuntoja välittävä virkailija kertoi viileän asiallisesti, ettei kaupungilla ole mitään velvollisuutta järjestää kenellekään asuntoa. Sitä paitsi, jonossa oli 3 000 henkilöä ennen minua, joten tuskin saisin vuokra-asunnosta tarjousta kaupungilta kolmen kuukauden sisällä. Virkailija ehdotti, että alkaisin etsimään vuokra-asuntoa myös yksityisiltä asuntomarkkinoilta, säätiöiltä, vakuutusyhtiöiltä, kirkkohallitukselta…

Ensin mieleeni tulivat itsesyytökset: Miten olin saanut itseni tällaiseen tilanteeseen? Mikä minussa oli vikana? Jne. Sitten syytin ympäristöä: Miksi työnantaja oli sanonut minut irti tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä? Miksi Suomessa oli lama? Miksi kaupungilla ei ollut antaa minulle asuntoa, silloin kun sitä tarvitsin?   Jne.

Etsin asuntoa kaikkialta. Haasteelliseksi tilanteen teki se, että elin peruspäivärahan varassa. Minulla ei ollut varaa maksaa sen hetkisen asunnonkaan vuokraa, joten vuokranantajien pyytämä uuden asunnon vuokran ja kahden kuukauden vuokraennakon maksaminen olikin jo aivan mahdotonta. Sitten kuulin, että mikäli minulla ei ollut osoitetta johonkin asuntoon, vaan osoitteeni olisi poste restante, myös työn saaminen tulisi olemaan haasteellista…

Huoleni syvenivät, unettomat yöt ja pelot lisääntyivät: Entä jos en saa asuntoa ajoissa? Kenen luo menisin? Entä jos en saa töitä ennen kuin menetän nykyisen asunnon? Mistä sitten saan leipäni? Entä jos…?

Kun vihdoin kaupungin asuntovirkailija soitti minulle ja tarjosi asuntoa, hän sanoi, että minulle tapahtui ihme, koska hänellä oli tarjota minulle vuokra-asunto näin nopeasti (lähes kaksi kuukautta oli kulunut). Sain siis asunnon ja myöhemmin sain töitäkin. Minä selvisin. Mutta entä ne tuhannet muut, jotka tänä päivänä etsivät asuntoa?

Löysin Stadi.TV:stä Helsingin kaupunginvaltuuston istunnon 6.6. ja hämmästyin. Valtuustossa keskusteltiin useiden kymmenien puheenvuorojen verran pilvenpiirtäjien rakentamisesta Helsinkiin. Toki olin kuullut jo vuosia sitten, että Helsinkiin ollaan suunnittelemassa korkeita pilvenpiirtäjiä ja kelluvia asuntoja. Olihan siitä uutisoitu mediassakin. Mutta voivatko pilvenpiirtäjät ratkaista Helsingin vuokra-asuntopulan?

Helsingissä elää monenlaisia asunnon tarvitsijoita:

On heitä, jotka

1) tulevat ostamaan asunnon Helsingistä ajatellen, että asuvat asunnossaan myös vanhuutensa päivät;

2) ovat vuosia sitten ostaneet asunnon Helsingistä, mutta elämäntilanteen muutoksesta johtuen haluavat nyt ostaa pienemmän tai suuremman asunnon; 

3) ovat vuosia sitten ostaneet asunnon Helsingistä, ajatellen, että asuvat asunnossa elämänsä loppuun saakka, mutta ovat sairastuneet ja tarvitsevat nyt asunnon, jossa voisivat liikkua esim. pyörätuolilla

4) muuttavat Helsinkiin muualta Suomesta tai toisesta maasta työn vuoksi tai muusta syystä, ja tarvitsevat vuokra-asunnon, jossa olisi kohtuuhintainen vuokra, tilapäisesti tai pidemmäksi aikaa;

5) muuttavat Helsinkiin opiskelemaan, ja tarvitsevat vuokra-asunnon, jossa olisi halpa vuokra;

6) ovat menettäneet syystä tai toisesta otteen omasta elämästään ja asunnostaan ja asuvat nyt asuntolassa. Mutta tarvitsisivat vuokra-asunnon, jossa olisi halpa vuokra;

7) ovat jääneet asunnottomaksi, ja elävät roskalaatikoissa, mutta tarvitsisivat vuokra-asunnon, jossa olisi halpa vuokra.

Nyt herääkin kysymys: Kenelle asuntoja tulee ensisijaisesti rakentaa Helsingissä?

Jatkan seuraavassa blogitekstissä, koska aihe on sen verran laaja.

Käyn välillä auringossa ja sateessa virkistäytymässä...